Enteitä on ollut jo muutaman päivän ajan. Kisu on aamuisin ikäänkuin käskenyt kaikkia liikkumaan hiljaa ja olemaan puhumatta, ettei lapset herää. Ja niinhän se on. Aina kun kuuluu joku isompi ääni läheltä, niin pentulaatikosta kuuluu jo MITÄ, KUKA, KOSKA, ME MYÖS ja ääni ei lopu ellei Kisu käväise pentuja katsomassa ja syöttämässä.

Jonna eilen sanoi että pennut vastaavat kun hän puhuu; ihan selvästi haukkuvat ei enää vain vingu ja piipitä.

Tänään joka aamuisessa tarkastuksessa sitten joku katseli vastaan, yhtä rauhallisesti kuin minäkin. aivan kuin hän olsi katsellut omia silmiäni ja minä hänen. Ja kas kummaa lisääkin silmiä löytyi, lähes kaikilta. Korvat ovat jo kääntyneet eteenpäin eli voidaan sanoa että meillä on siis KOIRANPENTUJA eikä enää rotannäköisiä oloita.   

Ensihymyt 11 vrk. Missä mamma?